Vanhojen mallien käyttäminen konseptisuunnittelun apuna
Tämä teksti on generoitu videon litteroinnin perusteella
Vanhojen mallien käyttäminen konseptisuunnittelun apuna
1. Mikä ajatus vanhojen mallien hyödyntämisen taustalla on?
Konseptisuunnittelussa ideat pitää saada nopeasti näkyviksi:
millainen rakenne voisi toimia, minkä kokoinen kokonaisuus on, mahtuuko se tilaan, miten osat asettuvat toisiinsa nähden.
Usein tähän ei ole järkevää lähteä tyhjästä, vaan:
otetaan vanha malli tai aikaisempi ratkaisu lähtökohdaksi
muokataan sitä uuden tarpeen suuntaan
arvioidaan nopeasti, onko suunta järkevä vai pitääkö idea hylätä.
Tätä monet suunnittelijat tekevät “luonnostellen” jo valmiiksi olemassa olevilla malleilla – se on käytännössä konseptisuunnittelua CADissa.
2. Millaisia “vanhoja malleja” voi hyödyntää?
Konseptin pohjaksi kelpaavat esimerkiksi:
Aikaisempien projektien Vertex G4 -mallit
saman tuoteperheen vanhemmat versiot
aiemmin toimitettu asiakaskohtainen ratkaisu
Toimittajien tai asiakkaiden mallit
koneikko, komponentti tai moduuli, jonka ympärille suunnitellaan uutta
Vähän sinnepäin -mallit
ei välttämättä 1:1 sama tuote, mutta geometrialtaan ja mittakaavaltaan lähellä
esimerkiksi vanha sekoitinmoduuli, jonka pohjalta mietitään uusi versio
Ajatus on käyttää näitä mittasuhteiden, tilantarpeen ja rakenteen hahmottamiseen, ei valmiina suunnitelmana.
3. Työnkulku: näin hyödynnät vanhaa mallia konseptiin
3.1 Sopivan lähtömallin etsiminen
Hae vanhoja projekteja Vertex-arkistosta / Flow’sta:
saman asiakkaan aikaisempi toimitus
samaa tuoteperhettä oleva malli (edellinen versio, pienempi/isompi malli).
Tarkista päämitat ja rakenne:
onko runko, moduuli tai layout riittävän lähellä uutta tarvetta?
kelpaako malli konseptin “luonnospohjaksi”, vaikka kaikki yksityiskohdat eivät olisi oikeita?
Valitse malli, jonka avulla pystyt nopeasti näyttämään idean: miltä kokonaisuus voisi näyttää ja miten se mahtuu ympäristöön.
3.2 Tee konseptille oma kopio – älä tuhoa alkuperäistä
Kun sopiva malli löytyy:
Tallenna malli uudella nimellä / uuteen projektiin.
Näin alkuperäinen toimitus tai vanha projekti pysyy turvassa.
Nimeä projekti selkeästi:
esim.
PROJEKTI_X_KONSEPTI_1tarvittaessa eri vaihtoehdot:
_KONSEPTI_2,_KONSEPTI_3jne.
Konseptimalli on leikkikenttä, jossa saa kokeilla rohkeasti – ilman huolta, että vanha tuotemalli sotkeentuu.
3.3 Mallin “siivous” konseptikäyttöön
Ennen kuin alat varinaisesti muokata, kannattaa malli yksinkertaistaa:
Poista tai piilota turhat yksityiskohdat, jotka eivät vaikuta konseptin päätöksiin:
pienet reiät, urat, viisteet, kiinnitysruuvit ym.
Yhdistä tai yksinkertaista osia, jos tarkka detalji ei ole tärkeä:
monimutkaisesta mekanismista voidaan jättää vain “tilavarauksen mukainen loota”.
Tee mallista tarvittaessa “tilamalli” tai karkea moduuli, joka kertoo:
ulkomitat
liittymäkohdat (akselit, laipat, pulttijakot)
painopisteen tai massakeskeisesti tärkeät osat (tarvittaessa).
Näin saat mallista nopean konseptityökalun, jossa ei tarvitse pyöritellä kaikkea yksityiskohtaa.
3.4 Konseptin ideointi vanhaa mallia muokkaamalla
Kun pohja on siistitty, konsepti muodostuu käytännössä:
Mitoitusta muokkaamalla
muuta kriittisiä mittoja: pituus, leveys, korkeus
säädä akselivälejä, laite-etäisyyksiä, säiliön tilavuutta jne.
Osien sijoittelua muuttamalla
siirrä moduuleja (moottori, vaihde, säiliö, sekoitinosa)
kokeile eri layout-vaihtoehtoja: mahtuuko kaikki haluttuun tilaan, miten huolto onnistuu?
Korvaamalla osia
vaihda vanha komponentti uuteen kirjastosta
käytä aiempia ratkaisuja “ideavarastona”: miten sama ongelma oli kerran jo ratkaistu?
Tavoite on saada muutamassa kymmenessä minuutissa karkea näkemys:
näyttääkö idea järkevältä?
onko tilaa riittävästi?
mitä kohtia pitää varmasti suunnitella uudelleen?
4. Vanhojen virheiden korjaaminen samalla
Kun vanhoja malleja kierrättää, on hyvä hetki:
korjata havaitut virheet ja puutteet:
esimerkiksi ohutlevyosien reikien sijainnit, jotka olivat hieman pielessä
väärät paksuudet, liian jyrkät taivutukset, vanhentuneet standardiosat
päivittää nykyisiin standardeihin ja käytäntöihin:
uudet profiilit, uudet moottori- tai laitesarjat
ajantasaiset kiinnitysratkaisut.
Jos vanhoja malleja käytetään myöhemmin uudestaan, nämä korjaukset säästävät aikaa jokaisessa seuraavassa projektissa.
5. Konseptimallin hyödyntäminen eteenpäin
Kun konseptimalli näyttää lupaavalta, sitä voi käyttää:
asiakaskeskustelun tukena
näkymät, leikkaukset ja yksinkertaiset renderöinnit
“Tältä ratkaisu voisi näyttää – tarkennamme yksityiskohdat, jos tämä suunta sopii.”
sisäiseen suunnittelupäätöksentekoon
nopea vertailu vaihtoehtojen välillä (Konsepti A vs. Konsepti B)
arvioidaan valmistettavuus, kustannusluokka, huollettavuus.
jatkosuunnittelun lähtökohtana
konseptimalli voidaan “jalostaa” suoraan lopulliseksi G4-malliksi
tai käyttää puhtaasti tilamallina, jonka päälle rakennetaan täysin uusi rakenne.
6. Hyvät käytännöt vanhojen mallien konseptikäytössä
Älä kopioi sokeasti – tarkista aina mitat, standardit ja turvallisuus.
Dokumentoi konseptit selkeästi: nimeä projektit ja mallit niin, ettei niitä sekoiteta valmiisiin tuotteisiin.
Pidä yksi “siisti” kirjasto hyväksi todetuista moduuleista:
runkoja, sekoitinmoduuleja, laitepaketteja, kokoonpanoyksiköitä
näistä on helppo rakentaa uusi konsepti nopeasti.
Korjaa virheitä matkan varrella:
jos huomaat puutteen vanhassa mallissa, fiksaa se – seuraava konsepti on taas parempi.
Yhteenveto
Vanhojen mallien hyödyntäminen konseptisuunnittelussa tarkoittaa käytännössä sitä, että:
Haetaan sopiva aiempi malli omista tai asiakkaan projekteista.
Tehdään siitä oma konseptikopio, johon voi huoletta tehdä muutoksia.
Siivotaan ja yksinkertaistetaan malli konseptitarpeeseen.
Muokataan mittasuhteita, osia ja layoutia, kunnes kokonaisidea on selvä.
Korjataan samalla vanhat virheet, jotta malli kelpaa pohjaksi myös tulevaisuudessa.