Suunnitteluautomaatin Excel-käyttöliittymä

Video aiheesta

Aiheesta löytyy webinaarivideo Vertex Systems Oy:n internet-sivuilta:

Tämä teksti on generoitu videon litteroinnin perusteella

Suunnitteluautomaatin Excel-käyttöliittymän rakentaminen

Tässä artikkelissa kuvataan, miten Vertex G4 -suunnitteluautomaatille rakennetaan Excel-pohjainen käyttöliittymä. Tavoitteena on, että asiakas ymmärtää, mitä osia kokonaisuuteen kuuluu ja missä järjestyksessä Excel-käyttöliittymä kannattaa rakentaa.

Ajatus pähkinänkuoressa

Excel-käyttöliittymä ei ole erillinen “taikajuttu”, vaan yksi kuori suunnitteluautomaatin ympärillä. Kokonaisuus toimii näin:

1. 3D-kokoonpano + mittataulukko + suunnitteluautomaatti
   – Varsinainen geometria ja logiikka on tehty Vertex G4:ssä.
   – Mittataulukon muuttujat ohjaavat mallia.
   – Suunnitteluautomaatti (G4A) käsittelee nämä muuttujat.

2. Excel-käyttöliittymä
   – Käyttäjä syöttää mitat, valinnat ja vaihtoehdot Excel-taulukkoon.
   – Excelissä voidaan käyttää kaavoja, pudotusvalikoita, checkboxeja jne.

3. Komentotiedosto
   – Excel kokoaa käyttäjän valinnoista komentotiedoston, jonka suunnitteluautomaatti lukee.
   – Suunnitteluautomaatti päivittää G4-mallin komentotiedoston perusteella.

Excel toimii siis käyttäjälle helppona etupään käyttöliittymänä, joka syöttää tietoa muutenkin olemassa olevaan automaatioon.

1. Lähtökohta: suunnitteluautomaatti kuntoon

Ennen kuin Excel-käyttöliittymää kannattaa alkaa rakentaa, varsinainen automaatio pitää olla toimiva:

1. Kokoonpano ja mittataulukko

   • Kokoonpanomalli on tehty ja mittataulukko (dimtable) sisältää kaikki tarvittavat muuttujat (esim. pituudet, leveydet, valintakoodit).

   • Malli on testattu niin, että mittataulukon arvoja vaihtamalla geometria käyttäytyy oikein.

2. Suunnitteluautomaatti (G4) toimii

   • Suunnitteluautomaatissa on jo tehty logiikka, joka lukee mittamuuttujia ja päivittää mallin.

   • Suunnitteluautomaattia on ajettu “perinteisellä tavalla” ja todettu toimivaksi.

Vasta tämän jälkeen on järkevää tuoda mukaan Excel-käyttöliittymä. Excel ei korvaa suunnittelulogikkaa – se vain helpottaa muuttujien syöttämistä.

2. Excel-pohjan rakenne

Seuraavaksi rakennetaan Excel-pohja, joka toimii käyttöliittymänä. Yleinen tapa on jakaa taulukko muutamaan loogiseen osaan:

1. Käyttöliittymätaulukko (se, mitä käyttäjä näkee)

   • Selkeät syötekentät mittoja ja valintoja varten.

   • Selitetekstit (esim. “Palkin pituus [mm]”).

   • Valintalistat ja checkboxit vaihtoehtoja varten.

   • Mahdolliset huomautukset / virheilmoitustekstit.

2. Tekninen taulukko (ohjaus ja kartoitus)

   • Lista kaikista mittataulukon muuttujista:

     • muuttujan nimi (kuten mittataulukossa)

     • lyhyt selite

     • viittaus Excel-soluun, josta arvo otetaan

   • Mahdolliset koodaukset (esim. tekstivalinnat → numeeriset arvot, joita mittataulukko käyttää).

   • Tämä taulukko on usein “taustaa”, jonka käyttäjä ei välttämättä näe tai muokkaa.

3. Kaavat ja johdetut arvot (tarvittaessa)

   • Jos osa muuttujista lasketaan kaavoilla (esim. pituus = peruspituus + lisäys), ne voidaan hoitaa Excelissä.

   • Excelissä on helppo tehdä ehtoja: jos käyttäjä valitsee vaihtoehdon X, jokin muuttuja saa arvon 1, muuten 2 jne.

Suositeltavaa:

• Erottele käyttäjän syötettävät solut selkeästi (esim. omalla taustavärillä).

• Suojaa solut, joissa on kaavoja tai teknisiä määrityksiä.

• Nimeä taulukot ja välilehdet selkeästi (esim. Käyttöliittymä, Muuttujat, Komentodata).

3. Käyttäjän syöttökenttien suunnittelu

Excelin käyttöliittymän ydin on se, miten käyttäjä syöttää tietoja. Tavallisimmat ratkaisut ovat:

• Tekstikentät ja numerokentät
  – suorat syötteet mittoja ja lukuarvoja varten (pituus, leveys, korkeus).

• Pudotusvalikot (Data Validation)
  – lista vaihtoehdoista (esim. “Sijoitus: vasen / oikea / keskellä”).
  – taustalla todelliset koodit, joilla suunnitteluautomaatti toimii.

• Checkboxit ja painikkeet
  – päälle/pois –valinnat (esim. “Lisää lisätuki”, “Käytä vahvistettua profiilia”).
  – checkbox voidaan sitoa soluun, johon tulee arvo TOSI/EPÄTOSI tai 1/0; tarvittaessa muutetaan tämä koodiksi.

Tärkeää on, että jokainen Excelin syötekenttä on selvästi kytketty yhteen mittataulukon muuttujaan. Tämä yhteys määritetään teknisessä taulukossa.

4. Excelin kytkeminen suunnitteluautomaatin asetuksiin

Kun Excel-pohja on rakennettu, se pitää kytkeä Vertex G4 -kokoonpanoon ja suunnitteluautomaattiin.

Yleinen käytäntö:

1. Avaa kokoonpanon ominaisuudet Vertex G4:ssä.

2. Mene suunnitteluautomaattia koskeviin asetuksiin.

3. Määritä seuraavat:

   • Mittataulukko – se sama, jota suunnitteluautomaatti käyttää.

   • Käyttöliittymätaulukko – Excel-tiedosto ja tarvittaessa taulukon nimi, jossa käyttöliittymä sijaitsee.

   • Komentotiedosto – tiedoston nimi, johon Excel kirjoittaa käyttäjän valinnoista muodostetun datan.

Yleensä Excel-pohja ja komentotiedosto pidetään projektihakemistossa, jotta:

• ne kulkevat projektin mukana, ja

• polkuasetukset ovat selkeitä ja siirrettäviä.

5. Komentotiedoston muodostuminen Excelistä

Excel-käyttöliittymän “taikatemppu” on se, että se muodostaa komentotiedoston, jonka suunnitteluautomaatti ymmärtää.

Tyypillinen toteutus:

1. Excelissä on taustalla kaavoja ja mahdollisesti makro, jotka:

   • lukevat kaikki tarvittavat muuttujat käyttöliittymätaulukosta,

   • muuntavat valinnat oikeiksi koodeiksi (esim. tekstistä numeroarvoiksi),

   • kokoavat rivit muotoon, jota G4A käyttää (esim. A_PITUUS = 2500).

2. Kun käyttäjä on tehnyt valinnat, hän:

   • painaa painiketta (esim. “Päivitä malli” tms.), tai

   • tallentaa tiedoston ja käynnistää suunnitteluautomaatin G4:n puolelta.

3. Excel kirjoittaa määritettyyn komentotiedostoon kaikki muuttujat arvoineen.

4. Suunnitteluautomaatti lukee komentotiedoston ja päivittää kokoonpanomallin.

Excel-käyttöliittymä ja komentotiedosto ovat siis välikerros: käyttäjä ei joudu koskemaan mittataulukkoon suoraan, vaan tekee valinnat Excelissä.

6. Käyttö ja testaus

Kun Excel-pohja ja kytkennät ovat kunnossa, kokonaisuutta testataan.

Tyypillinen työvaihe:

1. Avaa suunnitteluautomaatti kokoonpanolle (esim. projektista).

2. Käynnistä Excel-käyttöliittymä (painike tai toiminto, joka avaa määritetyn Excel-pohjan).

3. Syötä eri tyyppisiä arvoja:

   • vaihda mittoja,

   • valitse eri vaihtoehtoja pudotusvalikoista,

   • laita checkboxeja päälle ja pois.

4. Kirjoita arvot komentotiedostoon (painike / makro).

5. Palaa Vertexiin ja aja suunnitteluautomaatti:

   • tarkista, että malli päivittyy oikein,

   • varmista, että mahdolliset virhetilanteet näkyvät selvästi (esim. Excelissä varoitukset, jos arvo on rajojen ulkopuolella).

Testauksen aikana on hyvä:

• käydä järjestelmällisesti läpi kaikki tärkeimmät kombinaatiot,

• kirjata ylös käytetyt arvot ja tulokset,

• korjata Excel-pohjaa (kaavoja, valintalistoja, selitteitä) testitulosten perusteella.

7. Hyvät käytännöt Excel-käyttöliittymän suunnitteluun

Selkeys käyttäjälle

• Syötekentät selvästi esillä, kaavat ja tekniset alueet piilotettu tai suojattu.

• Käytä yksiköitä jokaisen mitan yhteydessä (mm, m, kpl).

• Ryhmittele kentät loogisiin osioihin (esim. “Perusmitat”, “Lisävarusteet”, “Materiaalit”).

Ylläpidettävyys

• Käytä samoja muuttujanimiä kuin mittataulukossa – näin virheet vähenevät.

• Dokumentoi taulukon sisään (esim. oma välilehti “Ohjeet” suunnittelijoille).

• Pidä yksi “pääpohja”, josta muut versiot kopioidaan.

Tekniset vinkit

• Hyödynnä Excelin Data Validationia pudotusvalikoihin.

• Käytä ehdollista muotoilua korostamaan virheellisiä tai puuttuvia arvoja.

• Suojaa välilehdet, joissa on komentotiedoston muodostusta ohjaavia kaavoja.

Yhteenveto

Excel-käyttöliittymä on käyttäjäystävällinen etupinta Vertex G4:n suunnitteluautomaatille:

• Geometria ja logiikka ovat edelleen G4:n mittataulukossa ja suunnitteluautomaatissa.

• Excel-pohja tarjoaa selkeän tavan syöttää mittoja ja valintoja.

• Komentotiedosto toimii sillanrakentajana Excelin ja suunnitteluautomaatin välillä.

Related Articles