Skip to main content
Skip table of contents

Suunnitteluautomaattien ulkoisen käyttöliittymän periaate

Video aiheesta

Aiheesta löytyy webinaarivideo Vertex Systems Oy:n internet-sivuilta:

Suunnitteluautomaattien ulkoisen käyttöliittymän periaate

Tämä teksti on generoitu videon litteroinnin perusteella

Suunnitteluautomaattien ulkoinen käyttöliittymä – periaate lyhyesti

Tässä artikkelissa kuvataan, miten Vertex G4:n mittaohjautuvaa 3D-mallia voidaan ohjata ulkoisella käyttöliittymällä – eli Vertex G4:n ulkopuolelle rakennetulla ”ohjauspaneelilla”. Artikkelin luettuasi ymmärrät perusperiaatteen ja sen, mitä osia tarvitaan, jotta ratkaisu toimii.

Ohessa kaaviossa, jossa näkyy Vertex G4:n mittataulukolla varustettujen 3d-mallin erilaiset ohjausmenetelmät:

Mittaskaalautuvien_mallien_ohjausmenetelmat_korjattu.png

1. Perusidea

Perusajatus on:

3D-malli ja sen suunnitteluautomaatio ovat Vertex G4:ssä, mutta käyttäjä antaa ohjausparametrit (muuttujat) ulkoisen käyttöliittymän kautta.

Käytännössä tämä tarkoittaa:

  1. Käyttäjä tekee valinnat ulkoisessa käyttöliittymässä
    – esimerkiksi Excel-taulukossa, Pythonilla tehdyssä ohjelmassa tai selaimessa avautuvalla web-sivulla.

  2. Ulkoinen käyttöliittymä tallentaa valinnat tiedostoon, esimerkiksi:

    • taskfile.txt (komentotiedosto)

    • *.json (JSON-tiedosto, ”Jason”)

  3. Kun Vertex G4:ssä avataan malli, mittataulukon Python-koodi:

    • lukee tuon tiedoston

    • hakee siitä muuttujien arvot

    • asettaa ne mittataulukkoon

    • ja päivittää mallin (skaalaa / konfiguroi mallin valintojen mukaan).

Suunnitteluautomaation ”äly” (ehtolauseet, osavalinnat, geometriaehdot jne.) pysyy siis edelleen Vertex G4:n mittataulukon komentotiedostossa. Ulkoinen käyttöliittymä huolehtii vain siitä, että käyttäjän valitsemat arvot päätyvät mallille luettavaan muotoon.


2. Arkkitehtuuri – roolit ja vastuut

Kokonaisuus jakautuu kolmeen selkeään osaan:

  1. Ulkoinen käyttöliittymä (UI)

    • Excel, Python-ohjelma, web-sivu tms.

    • Kysyy käyttäjältä tarvittavat muuttujat (pituudet, leveydet, tyypit, valinnat, vaihtoehdot jne.).

    • Tallentaa ne tiedostoon sovittuun paikkaan (esim. verkko- tai paikalliskansio).

  2. Tietojen siirtomuoto (välikerros)

    • Yleinen ratkaisu:

      • Excel-pohjassa: taskfile.txt (tekstimuotoinen komentotiedosto)

      • Ohjelmoiduissa UI-ratkaisuissa: *.json (JSON-tiedosto)

    • Tälle tiedostolle sovitaan:

      • sijainti (kansio)

      • nimi / nimeämiskäytäntö

      • rakenne (mitä muuttujia tallennetaan ja millä nimillä).

  3. Vertex G4 + mittataulukon Python-koodi

    • Malli avataan Vertex G4:ssä.

    • Mittataulukossa oleva Python-koodi:

      • lukee taskfile- tai JSON-tiedoston

      • poimii muuttujien arvot

      • syöttää ne mittataulukon muuttujille

      • ajaa suunnitteluautomaation (komentotiedosto) ja päivittää mallin.


3. Excel-pohjainen ulkoinen käyttöliittymä

Excel-pohjainen ratkaisu on perinteinen ja monelle tuttu:

  1. Excel-pohja:

    • Vertex Systems toimittaa valmiin pohjan, jonka voi ladata ja muokata omiin tarpeisiin.

    • Käyttäjä syöttää arvot soluihin (pituudet, tyypit, valinnat).

  2. ”Generoi taskfile” -painike:

    • Pohjassa on makro / painike, joka:

      • lukee solujen arvot

      • muodostaa niistä taskfile.txt -tiedoston.

  3. Käyttö Vertex G4:n kanssa:

    • Ensin avataan mittaohjautuva malli Vertex G4:ssä.

    • Mallin kautta avataan Excel-pohja.

    • Excelillä generoidaan taskfile.txt.

    • Mallin mittataulukon komentotiedosto lukee taskfile.txt:n ja päivittää mallin.

Huom: Excel-käyttöliittymä on sidottu malliin: se avataan mallista ja toimii sen yhteydessä.


4. Python- ja web-käyttöliittymät (JSON-malli)

Uudempi ja joustavampi tapa on rakentaa käyttöliittymä ohjelmointikielellä tai web-teknologioilla ja käyttää JSON-tiedostoa tiedonsiirrossa:

4.1 Python-pohjainen käyttöliittymä

  • Ulkoinen ohjelma (esim. Python + graafinen käyttöliittymä):

    • voi sijaita täysin Vertex G4:n ulkopuolella

    • kysyy käyttäjältä samat dimensiot ja valinnat kuin Excel-pohja.

  • Ohjelma tallentaa arvot JSON-tiedostoon, esimerkiksi:

    CODE
    {
      "A_Pituus": 2500,
      "B_Leveys": 1200,
      "Tyyppi": 2
    }
    
  • JSON-tiedosto sijoitetaan sovittuun hakemistoon (esim. projektikansio).

4.2 Web-käyttöliittymä (selain)

  • Käyttöliittymä toteutetaan web-sivuna (HTML/JavaScript).

  • Käyttäjä avaa sivun selaimessa (esim. intranet-sivu).

  • Sivu:

    • esittää lomakkeen (pituudet, valinnat jne.)

    • tallentaa valinnat JSON-tiedostoon palvelimelle / verkkoasemalle.

4.3 Vertex G4:n rooli JSON-mallissa

Kun 3D-malli avataan Vertex G4:ssä:

  1. Mittataulukon Python-koodi:

    • lukee määritellystä kansiosta JSON-tiedoston.

  2. Koodi poimii JSON:sta muuttujien arvot.

  3. Arvot asetetaan mittataulukkoon.

  4. Suunnitteluautomaation komentotiedosto ajaa mallin uusiksi muuttujien mukaisesti.

Tärkeää: Ulkoinen käyttöliittymä (Python, web) on täysin G4:n ulkopuolinen – sitä voidaan käyttää myös silloin, kun mallia ei ole vielä avattu. Varsinainen ”äly” ja mallin skaalaus tehdään silti G4:n sisällä.


5. Miksi JSON?

Litteroinnissa korostetaan JSON-muodon etuja:

  • Se on yksinkertainen tekstimuotoinen formaatti, helppo lukea ja kirjoittaa.

  • Se on yleisesti käytetty (JavaScriptin ”oma” dataformaatti), joten:

    • sitä tukevat käytännössä kaikki ohjelmointikielet

    • se sopii erinomaisesti ulkoisen ohjelman ja Vertex G4:n väliseksi rajapinnaksi.

  • JSON-tiedosto on helppo tarkistaa ja testata:

    • voit avata sen tavallisella tekstieditorilla ja nähdä suoraan mitä arvoja siirtyy.

Siksi JSON on suositeltu tapa, kun tehdään Python- tai web-pohjaisia ulkoisia käyttöliittymiä suunnitteluautomaateille.


6. Yhteenveto – miten periaate toimii käytännössä?

  1. Valitse käyttöliittymätekniikka

    • Excel-pohja (perinteinen, mallista avattava)

    • Python-/muu ohjelmointikieli (itsenäinen sovellus)

    • Web-sivu (selainpohjainen UI).

  2. Suunnittele mitä muuttujia käyttäjä tarvitsee

    • esim. A_pituus, leveys, tyyppi, lisävarusteet.

  3. Toteuta ulkoinen käyttöliittymä

    • lomake kenttineen ja valintoineen

    • tallennus joko taskfile.txt- tai JSON-muotoon.

  4. Laajenna Vertex G4:n mittataulukkoa

    • lisää Python-koodi, joka:

      • lukee taskfile/JSON-tiedoston

      • asettaa muuttujien arvot mittataulukkoon.

  5. Anna suunnitteluautomaation hoitaa loput

    • komentotiedosto käyttää päivitettyjä arvoja

    • malli skaalautuu ja osat/variantit valikoituvat ehtojen mukaan.


Kun nämä palaset ovat paikoillaan, ulkoinen käyttöliittymä toimii käytännössä vain ”etupaneelina”, jolla käyttäjä tekee valinnat. Varsinainen 3D-mallin äly ja logiikka pysyy Vertex G4:n mittataulukossa, jolloin:

  • sama malli voidaan kytkeä useaan eri ulkoiseen käyttöliittymään (Excel, Python, web)

  • käyttöliittymää voidaan uudistaa ilman, että itse 3D-mallin suunnitteluautomaatiota tarvitsee kirjoittaa alusta uudelleen.


JavaScript errors detected

Please note, these errors can depend on your browser setup.

If this problem persists, please contact our support.