Python-pohjainen ulkoinen käyttöliittymä

Video aiheesta

Aiheesta löytyy webinaarivideo Vertex Systems Oy:n internet-sivuilta:

Tämä teksti on generoitu videon litteroinnin perusteella

Python-pohjainen ulkoinen käyttöliittymä – mitä se on ja mihin sitä käytetään?

Python-pohjaisella ulkoisella käyttöliittymällä tarkoitetaan erillistä ohjelmaa, joka on tehty Pythonilla (ja usein käännetty .exe-tiedostoksi), ja jonka kautta käyttäjä syöttää suunnitteluautomaatin tarvitsemat mitat ja valinnat.

Käyttöliittymä ei ole osa Vertex G4:n tai Flown käyttäjärajapintaa, vaan toimii niiden “vieressä”:

1. Käyttäjä täyttää Python-ohjelmassa halutut arvot (mitat, valinnat, vaihtoehdot).

2. Python-ohjelma tallentaa arvot tiedostoon (esim. tekstimuotoinen mittataulukko / parametrilista).

3. Vertexin suunnitteluautomaatti lukee saman tiedoston ja muodostaa sen perusteella 3D-mallit, piirustukset ja osaluettelot.

Tällä tavoin itse mitoitus- ja valinta-työ tehdään erillisessä, yrityksen tarpeisiin räätälöidyssä käyttöliittymässä, eikä käyttäjän tarvitse osata Vertexin mittataulukkoa tai sen sisäisiä muuttujia.

Milloin Python-pohjainen ulkoinen käyttöliittymä on hyvä ratkaisu?

Python-pohjainen ulkoinen käyttöliittymä sopii erityisesti tilanteisiin, joissa:

• Käyttäjiä on paljon, mutta Vertex-osaaminen vaihtelee.
  Esim. myyjät, asentajat tai agentit syöttävät vain “liiketoiminnan kielellä” kysyttyjä arvoja (pituus, malli, lisävarusteet), eivät teknisiä muuttujanimiä.

• Halutaan erittäin kevyt ja selkeä käyttöliittymä.
  Pythonilla tehty ohjelma voidaan toteuttaa yksinkertaisena lomakkeena: tekstikenttiä, valintalistoja, kyllä/ei-painikkeita jne.

• Halutaan pitää mitoituslogiikka Vertexissä, mutta erottaa se käyttöliittymästä.
  Varsinainen automaatiologiikka ja mallinnus ovat edelleen mittataulukossa ja Vertexin puolella. Python-ohjelma vain syöttää nämä parametrit “oikeassa muodossa”.

• Ratkaisun halutaan toimivan myös ilman selain- tai Flow-käyttöä.
  Python-ohjelma voidaan ajaa suoraan Windows-työasemalla ilman, että käyttäjän tarvitsee kirjautua esim. Vertex G4:n sisälle.

Kokonaisarkkitehtuuri käytännössä

Litteroidun esimerkin mukainen kokonaisuus rakentuu käytännössä näin:

1. Vertex-mittataulukko (dimtable)

   • Sisältää itse suunnitteluautomaatin: muuttujat, laskennat ja mallinnussäännöt.

   • Tätä ylläpitää yleensä suunnittelija tai Vertex-pääkäyttäjä.

2. Python-ohjelma (ulkoinen UI)

   • Toteutettu Pythonilla, esim. Tkinter-kirjaston avulla.

   • Kysyy käyttäjältä halutut tiedot: mittoja, valintoja, vaihtoehtoja.

   • Muuntaa syötetyt arvot mittataulukon ymmärtämään muotoon (esim. muuttujien nimet ja numerokoodit).

   • Tallentaa arvot tiedostoon (esim. samaan muotoon kuin Vertexin mittataulukko käyttäisi: txt, JSON tms.).

3. Yhteinen parametrimuoto

   • Python-ohjelma ja Vertexin mittataulukko “sopivat” tietyistä muuttujanimistä ja tiedostorakenteesta.

   • Näin sama tiedosto voidaan:

     • kirjoittaa Pythonilla

     • lukea Vertexin mittataulukossa

     • tarvittaessa testata myös suoraan Vertexin sisällä.

4. Käynnistys ja käyttö

   • Käyttäjä avaa Python-ohjelman (tyypillisesti .exe, jotta ei tarvita Pythonin erillistä asennusta).

   • Ohjelma tallentaa käyttäjän valinnat oikeaan kansioon.

   • Vertex-automaatio käynnistetään (esim. G4:stä tai Flow’n kautta), ja se lukee juuri tämän parametrin / mitoitustiedoston.

Käyttäjän näkökulmasta: mitä tapahtuu askel askeleelta?

Tyypillinen käyttökokemus on seuraava:

1. Ulkoinen käyttöliittymä käynnistetään

   • Käyttäjä avaa Python-pohjaisen ohjelman pikakuvakkeesta.

   • Ohjelma avautuu ikkunana, jossa on selkeät kentät ja valinnat (esim. “Pituus”, “Malli”, “Oikea / vasen”, “Lisävarusteet” jne.).

2. Arvojen syöttäminen

   • Käyttäjä täyttää kentät ja tekee valinnat alasvetolistoista ja painikkeista.

   • Ohjelma voi ohjata käyttöä:

     • pakolliset kentät

     • oletusarvot

     • virheilmoitukset, jos jokin arvo puuttuu tai on epälooginen.

3. Tietojen tallennus

   • Käyttäjä painaa esimerkiksi “Tallenna” tai “Generoi mitoitus”.

   • Python-ohjelma muodostaa taustalla mittataulukon tarvitsemat muuttujat ja arvot.

   • Ohjelma kirjoittaa nämä tiedot sovittuun kansioon tiedostoon (esim. mitoitus.txt tai parametrit.json).

4. Vertex-automaatin ajo

   • Käyttäjä (tai automaatio) käynnistää Vertex G4:n mittataulukkoon perustuvan toiminnon.

   • Vertex lukee äsken tallennetun parametrin / mitoitustiedoston.

   • Tämän pohjalta:

     • 3D-malli rakennetaan tai päivitetään

     • piirustukset ja osaluettelot muodostuvat

     • tarvittavat raportit voidaan viedä eteenpäin (esim. Flow, ERP, PDF).

Käyttäjän ei tarvitse tietää mitään mittataulukon sisäisestä logiikasta – hän vastaa vain selkokielisiin kysymyksiin Python-käyttöliittymässä.

Python-käyttöliittymän edut verrattuna muihin ratkaisuihin

Litteroinnin esimerkin perusteella Python-pohjaisella ulkoisella käyttöliittymällä on muutama selkeä etu:

• Räätälöitävyys
  UI voidaan tehdä juuri yrityksen prosessin näköiseksi: otsikot, kentät, valinnat ja jopa ulkoasu voidaan räätälöidä hyvin vapaasti.

• Kevyt käyttöönotto
  Kun ohjelma on käännetty .exe-muotoon, se voidaan jakaa käyttäjille kuten mikä tahansa Windows-ohjelma (esim. verkkoasennus, jaettu hakemisto, IT-jakelu).

• Ei vaadi Vertexin erikoisosaamista
  Mittoja syöttävä henkilö ei näe mittataulukkoa, muuttujanimiä tai skriptejä – hän käyttää vain yksinkertaista lomaketta.

• Mahdollisuus laajennuksiin
  Pythonin kautta voi myöhemmin lisätä:

  • yhteyksiä esim. Exceliin, tietokantoihin tai http-rajapintoihin

  • lisälogiikkaa, tarkistuksia ja raportteja

  • liitetiedostojen käsittelyä (esim. kuvat, pdf:t).

Mitä asiakkaan pitää huomioida, jos haluaa tällaisen ratkaisun?

Jos harkitsette Python-pohjaista ulkoista käyttöliittymää suunnitteluautomaateille, huomioikaa ainakin seuraavat:

1. Mittataulukon ja käyttöliittymän yhteistyö

   • Sovitaan ensin, mitkä muuttujat mittataulukko tarvitsee ja missä muodossa.

   • Tämän pohjalta Python-käyttöliittymä rakennetaan kysymään juuri nämä arvot.

2. Tiedostojen polut ja kansiorakenne

   • Missä kansiossa Python-ohjelma lukee ja kirjoittaa tietoja?

   • Mistä Vertex-automaatio etsii parametrin / mitoitustiedoston?

   • Nämä määritellään yhdessä ja dokumentoidaan.

3. Käyttöoikeudet

   • Käyttäjillä tulee olla luku-/kirjoitusoikeus niihin kansioihin, joissa Python-ohjelma ja mittataulukko vaihtavat tietoja.

4. Ylläpito ja versiohallinta

   • Kun mittataulukkoon lisätään uusia muuttujia tai logiikkaa, Python-ohjelma päivitetään vastaamaan muutoksia.

   • Käyttäjille jaetaan aina uusin ohjelmaversio.

Yhteenveto

Python-pohjainen ulkoinen käyttöliittymä on:

• erillinen, kevyt Windows-ohjelma, joka on tehty Pythonilla

• suunniteltu helpottamaan Vertex-suunnitteluautomaattien käyttöä

• silta loppukäyttäjän ja Vertexin mittataulukon välillä

Käyttäjä näkee vain yksinkertaisen lomakkeen. Vertex G4:n puolella mittataulukko ja mallit tekevät varsinaisen työn.

Related Articles