Python-pohjainen ulkoinen käyttöliittymä

Video aiheesta

Aiheesta löytyy webinaarivideo Vertex Systems Oy:n internet-sivuilta:

Tämä teksti on generoitu videon litteroinnin perusteella

Python-pohjainen ulkoinen käyttöliittymä – mitä se on ja mihin sitä käytetään?

Python-pohjaisella ulkoisella käyttöliittymällä tarkoitetaan erillistä ohjelmaa, joka on tehty Pythonilla (ja usein käännetty .exe-tiedostoksi), ja jonka kautta käyttäjä syöttää suunnitteluautomaatin tarvitsemat mitat ja valinnat.

Käyttöliittymä ei ole osa Vertex G4:n tai Flown käyttäjärajapintaa, vaan toimii niiden “vieressä”:

Käyttäjä täyttää Python-ohjelmassa halutut arvot (mitat, valinnat, vaihtoehdot).
Python-ohjelma tallentaa arvot tiedostoon (esim. tekstimuotoinen mittataulukko / parametrilista).
Vertexin suunnitteluautomaatti lukee saman tiedoston ja muodostaa sen perusteella 3D-mallit, piirustukset ja osaluettelot.

Tällä tavoin itse mitoitus- ja valinta-työ tehdään erillisessä, yrityksen tarpeisiin räätälöidyssä käyttöliittymässä, eikä käyttäjän tarvitse osata Vertexin mittataulukkoa tai sen sisäisiä muuttujia.

Milloin Python-pohjainen ulkoinen käyttöliittymä on hyvä ratkaisu?

Python-pohjainen ulkoinen käyttöliittymä sopii erityisesti tilanteisiin, joissa:

Käyttäjiä on paljon, mutta Vertex-osaaminen vaihtelee.
Esim. myyjät, asentajat tai agentit syöttävät vain “liiketoiminnan kielellä” kysyttyjä arvoja (pituus, malli, lisävarusteet), eivät teknisiä muuttujanimiä.
Halutaan erittäin kevyt ja selkeä käyttöliittymä.
Pythonilla tehty ohjelma voidaan toteuttaa yksinkertaisena lomakkeena: tekstikenttiä, valintalistoja, kyllä/ei-painikkeita jne.
Halutaan pitää mitoituslogiikka Vertexissä, mutta erottaa se käyttöliittymästä.
Varsinainen automaatiologiikka ja mallinnus ovat edelleen mittataulukossa ja Vertexin puolella. Python-ohjelma vain syöttää nämä parametrit “oikeassa muodossa”.
Ratkaisun halutaan toimivan myös ilman selain- tai Flow-käyttöä.
Python-ohjelma voidaan ajaa suoraan Windows-työasemalla ilman, että käyttäjän tarvitsee kirjautua esim. Vertex G4:n sisälle.

Kokonaisarkkitehtuuri käytännössä

Litteroidun esimerkin mukainen kokonaisuus rakentuu käytännössä näin:

Vertex-mittataulukko (dimtable)
- Sisältää itse suunnitteluautomaatin: muuttujat, laskennat ja mallinnussäännöt.
- Tätä ylläpitää yleensä suunnittelija tai Vertex-pääkäyttäjä.
Python-ohjelma (ulkoinen UI)
- Toteutettu Pythonilla, esim. Tkinter-kirjaston avulla.
- Kysyy käyttäjältä halutut tiedot: mittoja, valintoja, vaihtoehtoja.
- Muuntaa syötetyt arvot mittataulukon ymmärtämään muotoon (esim. muuttujien nimet ja numerokoodit).
- Tallentaa arvot tiedostoon (esim. samaan muotoon kuin Vertexin mittataulukko käyttäisi: txt, JSON tms.).
Yhteinen parametrimuoto
- Python-ohjelma ja Vertexin mittataulukko “sopivat” tietyistä muuttujanimistä ja tiedostorakenteesta.
- Näin sama tiedosto voidaan:
  - kirjoittaa Pythonilla
  - lukea Vertexin mittataulukossa
  - tarvittaessa testata myös suoraan Vertexin sisällä.
Käynnistys ja käyttö
- Käyttäjä avaa Python-ohjelman (tyypillisesti .exe, jotta ei tarvita Pythonin erillistä asennusta).
- Ohjelma tallentaa käyttäjän valinnat oikeaan kansioon.
- Vertex-automaatio käynnistetään (esim. G4:stä tai Flow’n kautta), ja se lukee juuri tämän parametrin / mitoitustiedoston.

Käyttäjän näkökulmasta: mitä tapahtuu askel askeleelta?

Tyypillinen käyttökokemus on seuraava:

Ulkoinen käyttöliittymä käynnistetään
- Käyttäjä avaa Python-pohjaisen ohjelman pikakuvakkeesta.
- Ohjelma avautuu ikkunana, jossa on selkeät kentät ja valinnat (esim. “Pituus”, “Malli”, “Oikea / vasen”, “Lisävarusteet” jne.).
Arvojen syöttäminen
- Käyttäjä täyttää kentät ja tekee valinnat alasvetolistoista ja painikkeista.
- Ohjelma voi ohjata käyttöä:
  - pakolliset kentät
  - oletusarvot
  - virheilmoitukset, jos jokin arvo puuttuu tai on epälooginen.
Tietojen tallennus
- Käyttäjä painaa esimerkiksi “Tallenna” tai “Generoi mitoitus”.
- Python-ohjelma muodostaa taustalla mittataulukon tarvitsemat muuttujat ja arvot.
- Ohjelma kirjoittaa nämä tiedot sovittuun kansioon tiedostoon (esim. mitoitus.txt tai parametrit.json).
Vertex-automaatin ajo
- Käyttäjä (tai automaatio) käynnistää Vertex G4:n mittataulukkoon perustuvan toiminnon.
- Vertex lukee äsken tallennetun parametrin / mitoitustiedoston.
- Tämän pohjalta:
  - 3D-malli rakennetaan tai päivitetään
  - piirustukset ja osaluettelot muodostuvat
  - tarvittavat raportit voidaan viedä eteenpäin (esim. Flow, ERP, PDF).

Käyttäjän ei tarvitse tietää mitään mittataulukon sisäisestä logiikasta – hän vastaa vain selkokielisiin kysymyksiin Python-käyttöliittymässä.

Python-käyttöliittymän edut verrattuna muihin ratkaisuihin

Litteroinnin esimerkin perusteella Python-pohjaisella ulkoisella käyttöliittymällä on muutama selkeä etu:

Räätälöitävyys
UI voidaan tehdä juuri yrityksen prosessin näköiseksi: otsikot, kentät, valinnat ja jopa ulkoasu voidaan räätälöidä hyvin vapaasti.
Kevyt käyttöönotto
Kun ohjelma on käännetty .exe-muotoon, se voidaan jakaa käyttäjille kuten mikä tahansa Windows-ohjelma (esim. verkkoasennus, jaettu hakemisto, IT-jakelu).
Ei vaadi Vertexin erikoisosaamista
Mittoja syöttävä henkilö ei näe mittataulukkoa, muuttujanimiä tai skriptejä – hän käyttää vain yksinkertaista lomaketta.
Mahdollisuus laajennuksiin
Pythonin kautta voi myöhemmin lisätä:
- yhteyksiä esim. Exceliin, tietokantoihin tai http-rajapintoihin
- lisälogiikkaa, tarkistuksia ja raportteja
- liitetiedostojen käsittelyä (esim. kuvat, pdf:t).

Mitä asiakkaan pitää huomioida, jos haluaa tällaisen ratkaisun?

Jos harkitsette Python-pohjaista ulkoista käyttöliittymää suunnitteluautomaateille, huomioikaa ainakin seuraavat:

Mittataulukon ja käyttöliittymän yhteistyö
- Sovitaan ensin, mitkä muuttujat mittataulukko tarvitsee ja missä muodossa.
- Tämän pohjalta Python-käyttöliittymä rakennetaan kysymään juuri nämä arvot.
Tiedostojen polut ja kansiorakenne
- Missä kansiossa Python-ohjelma lukee ja kirjoittaa tietoja?
- Mistä Vertex-automaatio etsii parametrin / mitoitustiedoston?
- Nämä määritellään yhdessä ja dokumentoidaan.
Käyttöoikeudet
- Käyttäjillä tulee olla luku-/kirjoitusoikeus niihin kansioihin, joissa Python-ohjelma ja mittataulukko vaihtavat tietoja.
Ylläpito ja versiohallinta
- Kun mittataulukkoon lisätään uusia muuttujia tai logiikkaa, Python-ohjelma päivitetään vastaamaan muutoksia.
- Käyttäjille jaetaan aina uusin ohjelmaversio.

Yhteenveto

Python-pohjainen ulkoinen käyttöliittymä on:

erillinen, kevyt Windows-ohjelma, joka on tehty Pythonilla
suunniteltu helpottamaan Vertex-suunnitteluautomaattien käyttöä
silta loppukäyttäjän ja Vertexin mittataulukon välillä

Käyttäjä näkee vain yksinkertaisen lomakkeen. Vertex G4:n puolella mittataulukko ja mallit tekevät varsinaisen työn.