Python-komentojen (suunnitteluautomaattikomennot) käyttö mittataulukkomalleissa

Tämä teksti on generoitu videon litteroinnin perusteella

Python-komentojen käyttö mittataulukkomalleissa (Vertex G4)

Tässä artikkelissa kuvataan, miten Vertex G4:n mittataulukkomalliin liitetty Python-ohjelma toimii ja miten sitä käytetään suunnitteluautomaatissa. Lukemalla tämän ymmärrät periaatteen: missä Python-koodi “asuu”, milloin se ajetaan ja mitä sillä on tarkoitus tehdä.

1. Mitä Python-komennot ovat mittataulukkomallissa?

Mittataulukkomallissa Python toimii “älykerroksena” mittataulukon ympärillä:

• Mittataulukko sisältää mallin mitat, valinnat ja ehdot, kuten ennenkin.

• Python-ohjelma:

  • kysyy käyttäjältä tarvittavat arvot (esim. dialogi-ikkunalla),

  • laskee niistä tarvittavia mittoja ja johdettuja arvoja,

  • vie tulokset mittataulukkoon, jonka perusteella 3D-malli päivittyy.

Tyypillisiä käyttötapoja ovat esimerkiksi:

• säiliön mittojen kysyminen pop-up-ikkunassa,

• portaikon nousujen ja askelmiin liittyvien mittojen automaattinen laskeminen,

• layoutin kokoonpanon valinta (mitkä moduulit otetaan mukaan/näytetään),

• hieman monimutkaisemmat riippuvuudet, joita on hankala toteuttaa pelkällä mittataulukon logiikalla.

2. Mitä tarvitset?

Jotta Python-komentoja voi käyttää mittataulukkomalleissa, tarvitset:

1. Voimassa olevan Vertex G4 -version, jossa suunnitteluautomaattiuudistus ja Python-tuki ovat käytössä.

2. Python-ympäristön asennettuna (perus Python asennus riittää).

3. Koodieditorin (esim. Visual Studio Code), jonka Vertex käyttää Python-koodin muokkaamiseen.

4. Mittataulukkomallin tai suunnitteluautomaatin, johon Python-ohjelma liitetään.

Pythonin asennukseen ja editorin määritykseen on erillinen ohje; tässä artikkelissa keskitytään nimenomaan siihen, miten Python-komento kytketään mittataulukkomalliin ja miten käyttäjä sitä käyttää.

3. Python-ohjelman liittäminen mittataulukkomalliin

Seuraavassa kuvataan perusperiaate: kuinka malliin liitetty Python-ohjelma kytketään päälle mittataulukon yhteydessä.

3.1 Suunnitteluautomaatin käyttöönotto

1. Avaa kokoonpano tai osa, josta teet mittataulukkomallin.

2. Avaa kokoonpanon/osan ominaisuudet.

3. Ota käyttöön Suunnitteluautomaatti (rasti/valinta).

4. Tallenna muutokset.

Tämä kertoo Vertexille, että mallia ohjataan mittataulukolla ja tarvittaessa Pythonilla.

3.2 Python-ohjelman lisääminen mittataulukkoon

1. Avaa kokoonpano/osa mallinnustilassa.

2. Työalueella (3D-ikkunassa) napsauta hiiren oikealla.

3. Valitse valikosta Mittataulukko (tai vastaava kohta, jossa mittataulukko hallitaan).

4. Etsi kohta Python-ohjelma:

   • näet rivin, jossa lukee esim. Python-ohjelma ja sen vieressä painikkeen Muokkaa…

   • rastita tarvittaessa Suorita automaattisesti, jos haluat, että ohjelma ajetaan automaattisesti (esim. kun suunnitteluautomaatti kytketään päälle tai mittataulukon arvoja muutetaan).

5. Valitse Muokkaa:

   • Vertex avaa määritellyn koodieditorin (esim. Visual Studio Code),

   • jos ohjelmaa ei ole vielä olemassa, Editorissa näkyy mallipohja (perus import-rivit ja def main(...) -funktio).

Tämän jälkeen Python-ohjelma tallentuu mallin yhteyteen. Kun suunnitteluautomaatti ajetaan, ohjelma voidaan suorittaa automaattisesti tai manuaalisesti komennolla Suorita Python-ohjelma.

4. Käyttäjän syötteiden kysyminen Python-dialogilla

Yksi käytetyimmistä tavoista on avata pieni ikkuna, jossa käyttäjä syöttää mitat ja muut parametrit. Tätä varten hyödynnetään Pythonin mukana tulevaa tkinter-kirjastoa.

4.1 Tkinterin tuonti Python-koodiin

Koodin alkuun lisätään tarvittavat kirjastot. Esimerkiksi:

import tkinter as tk
from tkinter import simpledialog

Käytännössä Vertexin mukana tuleva valmiiksi konfiguroitu kirjastopaketti mahdollistaa nämä importit – riittää, että lisäät rivit Python-koodisi alkuun.

4.2 Yksinkertainen syötedialogi

Käytännön esimerkki, mitä videossa tehtiin:

• Näytölle avataan ikkuna, jossa kysytään esimerkiksi ”Anna säiliön korkeus”.

• Käyttäjä syöttää arvon ja painaa OK.

• Python-ohjelma vie arvon mittataulukon puolelle, jonka jälkeen malli päivittyy.

Loogisesti tämä menee näin:

1. Python luo piilotetun tkinter-ikkunan.

2. simpledialog-komennolla kysytään arvo (esimerkiksi askfloat luvulle).

3. Jos käyttäjä painaa Cancel, ohjelma keskeyttää muutokset.

4. Jos käyttäjä painaa OK, arvo tallennetaan ja siitä johdetut mitat lasketaan.

5. Lopuksi Python-ohjelma palauttaa mitat mittataulukkoon -> 3D-malli päivittyy.

Tätä samaa rakennetta voi käyttää useaan arvoon:

• korkeus, leveys, pituus,

• askelmien lukumäärä,

• säiliöiden määrä, ja niin edelleen.

5. Pythonin rooli: laskenta ja mallin logiikka

Pelkkien syötearvojen välittämisen lisäksi Pythonin vahvuus on laskenta ja logiikka. Videolla käytiin läpi muutama tyypillinen esimerkki:

5.1 Portaikon mitoitus

Portaikkomaailmassa Pythonilla voi tehdä esimerkiksi:

• laskea askelmien nousut ja etenemät annetun kerroskorkeuden ja askelmamäärän perusteella,

• laskea kokonaisnousua ja askelman syvyyttä automaattisesti,

• laskea reikien välin ja pituudet askelman sivulattaraudassa (pitkät ja lyhyet reiät),

• varmistaa, että tietyt mitoitussäännöt (esim. nousu+etenemä) täyttyvät.

Käyttäjä syöttää vain perusparametrit (esim. portaikon leveys, nousu, askelmien lukumäärä), ja Python laskee loput – mittataulukko saa valmiit arvot ilman, että käyttäjä näprää kaavoja itse.

5.2 Layoutin osavalinnat (on/off)

Toinen esimerkki on layout-kokoonpano, jossa käyttäjällä on valintoina erilaisia moduuleja:

• polttoainesäiliö,

• granulaattisiilo,

• kylmäsyöttimet,

• ohjaamo, sähkökontti,

• kompressorikontti jne.

Python-ohjelma voi näyttää pienen käyttöliittymän, jossa käyttäjä rastittaa:

• mitkä yksiköt otetaan mukaan ja

• mitkä jätetään pois.

Ohjelma:

1. lukee checkboxien tilan,

2. asettaa niiden perusteella mittataulukon “näkyvyys”- tai “mukana/ei mukana” -arvoja,

3. Vertex päivittää layout-kokoonpanon: vain valitut moduulit näkyvät ja ovat mukana.

Näin Python toimii “räätälöitynä ohjauspaneelina” mittataulukkomallille.

6. Esimerkkityönkulku: säiliön mitan muuttaminen Pythonilla

Alla tiivis esimerkki säiliömallista, jossa Python hoitaa syötön ja laskennan.

1. Käyttäjä avaa säiliömallin ja käynnistää suunnitteluautomaatin.

2. Suunnitteluautomaatti kutsuu malliin liitettyä Python-ohjelmaa.

3. Python avaa dialogin:

   • ”Anna säiliön korkeus”

   • ”Anna säiliön ulkohalkaisija”

   • ”Anna säiliön pituus”

4. Käyttäjä syöttää arvot ja painaa OK.

5. Python laskee tarvittaessa johdettuja mittoja (esimerkiksi levykorkeudet, kartion pituudet tai vahvikkeiden paikat).

6. Ohjelma vie arvot mittataulukkoon.

7. Vertex G4 päivittää 3D-mallin uuden mittataulukon mukaan.

Käyttäjän näkökulmasta työvaihe on hyvin suoraviivainen: muutama kysymysruutu, ja malli päivittyy kerralla oikein.

7. Vinkkejä ja vianhaku

Jos Python-koodi ei toimi tai dialogi ei ilmesty:

• Varmista, että:

  • Suunnitteluautomaatti on käytössä kyseisellä mallilla.

  • Mallin mittataulukossa on Python-ohjelma määritelty ja Suorita automaattisesti on ruksittu, jos haluat automaattisen ajon.

  • Python on asennettu oikein koneellesi ja ympäristö löytyy järjestelmän PATH-asetuksista.

• Jos koodissa on virhe:

  • editori (esim. Visual Studio Code) näyttää virheilmoituksia,

  • korjaa koodi virheilmoituksen mukaan ja tallenna,

  • suorita Python-ohjelma uudelleen Vertexistä (hiiren oikea → Suorita Python-ohjelma).

Hyödyllistä:

• Vertexin tukipalvelussa on erillinen artikkeli ja esimerkkimalli, jossa näytetään, miten Python liitetään mittataulukkomalliin (esim. säiliömalli).

• Kannattaa avata esimerkkimalli, tarkastella sen Python-koodia ja kopioida rakennetta omiin malleihin.

• Pythonilla voi aloittaa pienestä: ensin yksi dialogikysymys ja yksi mitan laskenta – laajentaa voi myöhemmin.

8. Yhteenveto

Python-komennot mittataulukkomalleissa mahdollistavat:

• käyttäjäystävälliset syötteet (dialogit, checkboxit),

• monimutkaisemman mitoituslogiikan kuin pelkkä mittataulukko,

• kokoonpanojen ohjauksen (moduulien valinta päälle/pois),

• automaattiset laskennat ja virheiden minimoinnin.

Related Articles